Illalla Pauliina ja Susanna miettivät vielä, mistä voisivat löytää kirjeen puolikkaan. "Sinäkin aina vauvana söit kamalasti paperia. Meillä kaikki kirjeet menivät vähintään puolikkaisiin palasiin!" muisteli Pauliina tyttärensä lapsuutta. "Ai minä vai?!" järkyttyi Susanna.

Seuraavana aamuna he päättivät mennä kävelylle metsään. "Hei Sussu, onkos tuo verta vai mitä nuo pienen pienet punertavat, puuta tummemmat ruskeat läikät?" huusi Pauliina.

"Hmmm... voi olla" sanoi Susanna.

Aikansa käveltyään, Susanna istahti metsään pienen kiven päälle. Hän huomasi pienen, ryppyisen paperinpalan pilkottavan kiven alta.

"Voisiko se olla... ei ole mahdollista. Täytyy ottaa tämä paperi mukaan hotellille ja katsoa, jos se sopiisi yhteen vankilasta löytämäni paperin palasen kanssa..." mutisi Susanna.

Vaan ihmeiden aika ei ole ohi. Susanna ja Pauliina saivat riemuita uutisesta, että nämä kaksi paperin palasta ovat kuin ovatkin samaa paperia. Metsästä löydetty paperi oli jo todella kulunut, mutta siitä saa joten kuten selvää.

Tukinpyöristys oli kaikkien mielestä hauskaa. Yleensä he juoksivat tähän hotellinviereiseen puistoon aina aamiaisen jälkeen. Tosin sekin syötiin puiston pannukakkupisteellä.

Hohhoijaa. Roosa ei tosin ollut mielissään siitä, että Pauliinan ja Susannan töiden takia piti heidänkin herätä heti aurngon noustua. Ja sehän ei näin kesäaikaan tapahtunut kovin myöhään.

Mutta heillä oli kivaa :D.

"Eivätkä koplan jäsenet varmaankaan ole sen mukavampia", hän jatkoi mietiskelyä.

Tässä on koplan johtaja Jesse.

Matthrew.

Stevie.

Koplan "viihdyttäjä" Tiffany.

Susanna avasi keskustelun: "Tekonne oli hirveä, enkä mielelläni siedä katsoa teitä, mutta nyt joudun. Haluan tietää, missä loput koplan jäsenet ovat". Kuten arvata saattaa, he eivät paljastaneet sitä näin helpolla. "No mitä me siitä hyötyisimme? Kukaan ei kostaisi sitä, että menetämme 20 vuotta elämistämme ja toverimme saisivat saman kohtalon!" sanoi Stevie.

"Ette menetä niin montaa vuotta, jos tunnustatte. Voin järjestää teille lievemmän tuomion, jos kerrotte", Susanna jatkoi."Oikeuden päätös oli 20 vuotta eikä tuommoinen naikkonen saa aikaan mitään muutosta, tuomarinpökkelö ei jousta murha-asioissa!" ärähti Mattrew.

"Nainen huijaa, haluaa meidät kaikki vain vankilaan jonkun vi**n "täydellisen rikoksettoman maailman" toivossa. Emme paljasta mitään!" päätti Jesse.

"Vai niin", tokaisi Susanna, ja päätti lähteä vielä hieman tutkimaan heidän sellejään. Hän aloitti Jessen kopista. "Parempi, että istun sohvalle ja katselen siten asioita. Mitään ei ikinä löydä kun sitä tarkoituksella etsii, Mirandan sukkien kanssa käy usein niin", hän tuumi. "Onpa muhkurainen. Vaan mikäs paperinpala täällä on..."

"Ooh! Siinä on osoite. Harmi, että se on revennyt. No otan sen mukaan ja etsin lisää!"

Susanna ei vankilasta kuitenkaan löytänyt muita johtolankoja. Hän käski vartijan viedä rikolliset takaisin selleihinsä ja lähti pois.

Hotelli oli kiva pienhotelli, entinen yksityisasumus. Susanna päätti tehdä jotain ennen töitä. Se jokin oli sitten lintujen bongailu.

Lapset menivät retkelle siksi aikaa, kun Susanna ja Pauliina tekivät töitä.

"Mistäs aloitetaan?" kysäisi Pauliina. (Sori, unohdin laittaa katon näkyviin, tein näitä kohtauksia samalla kun mulla alkoi nousta 39 asteen kuume)."No, voisin käydä ensin vankilassa vilkaisemassa koplan kiinni jääneitä jäseniä", ehdotti Susanna. "Hyvä on, voin sillä välin itse tutkia taustoja", sanoi Pauliina. "Vaihdan vaatteet ensin. En halua, että näihin tarttuu mikä lie tupakan haju", tokaisi Susanna.

Koska laivalla ei vielä viotu selvitellä rikosta, piti ensin hieman rentoutua. Lahtisyreenien kotonahan on myöskin sauna ja poreamme, mutta onhan se nyt hei laivalla aivan eri asia!

Lapsilla oli hauskaa leikkipaikalla (sori toi seinä liukumäen vieressä!)

Siellä myös syötiin hyvin.

Vaan lapsilla olikin jo pian nukkumaanmenon aika.

Susanna ja Pauliina ovat niin hyviä holhoojia, että..no...jättivät lapset nukkumaan ja menivät laivan yökerhoon.

Lapset alkoivatkin jutustella. "Jännä tää reissu", tuumi Miranda. "Joo! Ei meitä ennen ole otettu työmatkoille mukaan!" hihkaisi Otso. "Sehän mua tässä just hirvittääkin. Tiedämme kyllä mitä äitimme ja isoäitimme tekevät työkseen", mutisi Roosa. "Äh, ei ne ois meit ottanu mukaan jos tää matka ois ollu vaarallinen", vastasi Miranda. "No olisivat voineet silti kertoa, mistä on kyse. Tai siis kyllähän Pauliina-mummi kertoi, mutta eivät ne suostu kertomaan meille tarkkaa suunitelmaa. Ja nytkin huitelevat jossain diskossa!" ärähti Hannele. "Niin. Heidän olisi pitänyt jäädä meidän luoksemme", sanoi Roosa hiljaa. "Eijei Roosa! En tarkoittanut sitä! Tarkoitin, että heidän olisi pitänyt ottaa meidät sinne diskoon mukaan!" sanoi Hannele. "Mentäisiinkö vakoilemaan sitä diskoa salaa?" ehdotti Otso. "Ei", sanoi Roosa. "Vain yksi meistä menee. En uskalla eikä näin iso joukko muutenkaan pysyisi salassa", hän jatkoi. "Mene sä Hannele, kun oot meistä rohkein muutenkin!" sanoi Miranda. "Okei!" sanoi Hannele varsin innoissaan.

"Wow!" ajatteli Hannele diskoon päästyään.

Vaan yhtäkkiä Susanna käänsi päänsä ja huomasi Hannelen. Hannele pinkaisi juoksuun.

Hannele ehti varoittaa muita, ja he menivät takasin sänkyihinsä. "Näin kai harhoja. Tulihan sitä viiniä juotua", tuumi Susanna.

Joten kaikki kävivät nukkumaan.

Pauliina vastasi puhelimeen. "Hirveää! Kamalaa! Me lähdemme sinne vuoristoon nyt välittömästi!" Hän huudahti puhelimeen.

"Vai että vuoristoon..." mietti Susanna lukiessaan kirjaa.

"Nyt koko perhe kuulolle!" kailotti Pauliina niin, että yläkerrassa leikkivät Otso ja Mirandakin varmasti kuulisivat. "Mehän Supers SS:n jäseninä jo tiedämme, miksi Vivianne ja Ninette Ylämaa ovat Voimakaupungissa". Kaikki nyökkäsivät. "Nyt he ovat saaneet uhkauskirjeen, että heitä vaivanneen koplan loput jäsenet tappavat heidät kahden viikon sisään. Nyt ainut vaihtoehtomme on mennä siihen vuoristokylään ja ottaa koplan loput jäsenet kiinni, ennenkuin he tappavat Ylämaat"! hän jatkoi.

"Siis ulkomaanmatka ja toimintaa samassa paketissa? Kyllä mulle sopii!" huusi Susanna niin kovaa, että Cindy-kissan karvat nousivat pystyyn.

"Minä en taida tulla, en pidä matkailusta ja liian iso joukko olisi huono matkan tarkoitukseen. Jään tänne Cindyn vahdiksi", ilmoitti Miina.

"Hienoa. Me siis menemme. Lapset alkakaahan pakata laukkujanne", sanoi Susanna iloisena.

Mutta Vivianne ei halunnut tyttärensä nukkuvan yksin, eikä Ninettekään halunnut nukkua yksin. Pahat unet vainosivat silti joka yö.

Eräänä aamuna, kun Viviannella oli vapaata töistä ja Ninette oli jo koulussa, Vivianne haki postit.

"Hmm. Kirje. Mitäköhän siinä lukee?" tuumi Vivianne.

Hyvät Vivianne ja Ninette ylämaa,

olette ovelia, myönnän sen. Vaan tiedämme missä olette. Ilman teitä vuosisadan ryöstö olisi onnistunut, vaan nyt toverimme ovat 20 vuotta vankilassa. Mutta me jättäydyimme ryöstöstä vain voidaksemme kostaa verisesti ryöstön mahdollisille estäjille, eli teille. Ette voi välttyä kohtaloltanne, joka tapahtuu kahden viikon sisällä. Apua on turha hälyttää.

Terv. Pankkiryöstäjät.

"Ei! Tämä ei saa olla totta! Jättäisivät meidät rauhaan!" Itki Vivianne epätoivoisena.

Ninetelle piti kertoa, kunhan tulisi koulusta. Vivianne päätti katsoa telkkaria sen aikaa, mutta kokkiohjelman alkaessa Viviannen ajatukset olivat aivan toisaalla ja sydämen syke korkealla.

"Hei äiti!" hihkaisi Ninette lopulta tullessaan täysin tietämättömänä mistään.

"Kulta, meidän pitää puhua", sanoi Vivianne huolestuneena. Ninette aavisti pahaa kuullessaan äitinsä äänensävyn. Vivianne selitti tilanteen ja luki kirjeen.

Ninette ei itkenyt, hän oli siihen liian paniikissa ja kauhuissaan. "Mitä me nyt teemme?" kysyi Ninette.

"Soitamme apua, vaikka toisin he uhkasivat. Emme voi hävitä mitään". Vivianne soitti Pamelina Risalalle, hänen hyvälle ystävälleen Supers SS:tä.

"Aivan kamalaa! Jonkun on välittömästi lähdettävä sinne vuoristokylään! Itse menisin, mutta minulla on kiireitä. Ilmoitan Lahtisyreeneille, he voivat varmaankin lähteä ja selvittää tilanteen", vastasi Pamelina Viviannelle.

Ensimmäisenä tarinassa tapahtuu perheelle Ylämaa. Vivianne ja hänen teinityttärensä Ninette elävät jatkuvassa pelonsekaisessa tunteessa. Aikoinaan he asuivat Viviannen aviomiehen ja siis Nineten isän Rikun kanssa vuoristossa. Se oli herttainen pikkukylä, ja he kävivät joka ilta kävelyllä kukkuloilla. Kylässä oli ainoastaan yksi pankki, jonka holvi oli louhittu vuoren sisään.

Eräänä iltana kävelyllä Ninette huomasi, että suuri mustiin pukeutunut miesjoukko härvelsi vuoren juurella dynamiitin kanssa. Riku soitti poliisit paikalle aavistaen rikollisuutta. Samalla he alkoivat kävellä pois päin oman turvallisuutensa vuoksi. Vaan Riku kaatuikin maahan, ja huudahti refleksistä "AUTS".

Se oli virhe, roistot kuulivat, ja saivat pakenevan perheen kiinni. He ottivat Rikun kiinni ja uhkasivat tappaa tämän jos tytöt eivät tunnustaisi heti, että ovat soittaneet poliisit. Vivianne ja Ninette olivat kuitenkin niin paniikissa, että eivät voineet kuin itkeä. Lopulta he ampuivat Rikun. Seuraavaksi he uhkasivat, että jos he eivät tunnusta, he tappavat Viviannen ja jos sen jälkeen Ninette ei tunnusta, he raiskaavat Nineten ja sitten tappavat tämän. Roiston pidellessä Viviannea, hän oli vetämässä liipasinta, kun poliisi tuli paikalle. Roisto säikähti, ja ampui. Hätkähdystään hän kuitenkin Viviannen onneksi ampui ohi, ja tälle jäi vain arpi päänahkaan, jonka hiukset peittävät.

Liiga tunnusti poliiseille olleensa pankin ryöstöaikeissa. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta Vivianne ja Ninette päättivät todistaa oikeudessa heitä vastaan. Roistot saivatkin tuomion, vaan ei voitu olla varmoja, olisiko liigalla vielä jäseniä kostamassa Viviannelle ja Ninetelle. Niimpä heidät siirrettiin Voimakaupunkiin.

Aluksi oli vain yksinäinen Taavi Viheriöinen, joka löysi kadulta teinipojan ja tämän vauvasisaren. Heillä ei ollut kotia, Henri (se teini joka on nyt jo aikuinen) oli päättänyt lähteä kotoa siskonsa Vanessan (joka oli vauva, nyt lapsi) kanssa, koska vanhemmilla ei ollut varaa elättää heitä. Taavi otti heidät perheeseensä, jotta olisi seuraa. Nyt hän on Vanessalle jo kuin oma isä. Heillä on myös kolme kissaa, veljekset Honey ja Boris, jotka kilpailevat keskenään tyttökissasta nimeltä Pioni.

Ai niin, Taavi tapailee Susanna Lahtisyreeniä, mutta suhde alkaa olla hiipumassa...

Koko perhe.

Taavi ja Vanessa.

Henri (joka syö syömistään, ja se kyllä näkyy!)

Honey.

Boris.

Ja Pioni.